Resa till Lettland, del 1/7, Riga – Justitieministeriet

 

Vi hade äran att träffa Lettlands justitieminister, Inese Lībiņa-Egnere, personligen. På bilden, från vänster till höger, syns Sari Mattsson, justitieminister Inese Lībiņa-Egnere, Jenny Lindgren och Jane Carlsson.

Vi deltog som en grupp på tre, Jane Carlsson, Jenny Lindgren och Sari Mattsson, i en utbildning som pågick i två dagar och organiserades av Martha Center i Riga. Den första morgonen besökte vi Lettlands justitieminister. Utbildningen hade även 24 domare och åklagare från Ukraina som deltagare.

Direktör för MARTA Centre, Iluta Lāce, välkomnar ukrainska gäster.

Ministern Inese Lībiņa-Egnere gav en livfull redogörelse för situationen i Lettland. 

Justitieminister Inese Lībiņa-Egnere berättade att Lettlands strafflag har varit i kraft sedan den 1 april 1999. Sedan dess har den ändrats flera gånger, särskilt gällande våld i hemmet. Lettland har också infört ett nytt brott som rör grym eller våldsam behandling inom familj- eller intima relationer, vilket stärker erkännandet av psykiskt våld.

I sitt tal tog ministern upp frågan om hur nationell och internationell lagstiftning hänger ihop. Hon undrade varför internationella avtal behövs när det redan finns nationella lagar. Enligt henne fungerar det nationella systemet bättre när det stöds av Europarådets konvention om att förebygga och bekämpa våld mot kvinnor och våld i hemmet. Statistiken visar att konventionen har en verklig påverkan.

Tidigare har politiska spänningar, särskilt motstånd från konservativa och regeringen, bromsat reformerna. Men efter två nationella projekt trädde konventionen i kraft i Lettland den 1 maj 2024. Protesterna som skedde i oktober och november 2025 berodde på att det lettiska parlamentet övervägde att avvisa konventionen. Då gick medborgarna ut på gatorna för att protestera och uppmana parlamentet att stanna kvar i konventionen.

Till slut godkände både parlamentet och presidenten ny lagstiftning om våld i hemmet.

Ministern betonade att Lettland vid behov förlitar sig på europeiska lag som en del av en större rättslig ram. Hon lyfte också fram vikten av dialog mellan medborgarna och politiska beslutsfattare.

För att bekämpa våld i hemmet använder Lettland även teknologiska lösningar. Myndigheterna kan övervaka gärningspersonens rörelser genom elektronisk övervakning och utfärda besöksförbud om gärningspersonen kommer nära offret.

Kontinuerlig professionell utbildning erbjuds genom Domarutbildningen, som ger regelbunden utbildning för domare och åklagare om frågor som våld mot kvinnor, barnskydd och offercentrerad rättvisa.

Under de senaste tio åren har fler och fler offer kontaktat justitieministeriet, vilket tyder på ökad medvetenhet och bättre tjänster. Enligt ministern har framstegen varit stort, även om vägen dit har varit utmanande.

Fysiskt våld i Lettland kan leda till 2–10 års fängelse, och i 95 % av fallen är offren kvinnor. Detta visar på den könade naturen av våld i hemmet.

Ministern avslutade med att betona att våld i hemmet drabbar alla samhällsklasser. Även om faktorer som arbetslöshet och alkoholmissbruk ökar risken för våld, kan detta problem inte begränsas till någon specifik grupp.

Här är alla deltagare från Lettland, Åland och Ukraina på vårt första besök.

Matka Latviaan, osa 1/7, Riika – Oikeusministeriö

Osallistumme pienenä ryhmänä, Jane Carlsson, Jenny Lindgren ja Sari Mattsson, kahden päivän koulutukseen, jonka Martha Center järjesti Riiassa. Koulutuksen ensimmäisenä aamuna vierailimme Latvian oikeusministeriössä. Koulutuksessa oli myös 24 tuomaria ja syyttäjää Ukrainasta.

Oikeusministeri Inese Lībiņa-Egnere totesi, että Latvian rikoslaki on ollut voimassa 1. huhtikuuta 1999 lähtien. Vuosien varrella lakia on muutettu useaan otteeseen, erityisesti perheväkivallan osalta. Samalla Latvia on ottanut käyttöön uuden rikoksen, joka käsittelee julmaa tai väkivaltaista kohtelua perhe- tai intiimeissä suhteissa, mikä vahvistaa psykologisen väkivallan tunnistamista.

Puhuessaan ministeri nosti esiin kysymyksen kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn suhteesta: miksi kansainvälisiä sopimuksia tarvitaan, jos kansallista lainsäädäntöä on jo olemassa? Hänen mukaansa kansallinen järjestelmä toimii tehokkaammin, kun sitä tuetaan Euroopan neuvoston sopimuksella, joka käsittelee naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista. Tilastot osoittavat sopimuksen käytännön vaikutukset.

Aiemmin reformit viivästyivät poliittisten jännitteiden vuoksi, erityisesti konservatiivien ja hallitsevan koalition vastustuksesta. Kahden kansallisen hankkeen jälkeen konventio kuitenkin tuli voimaan Latviassa 1. toukokuuta 2024. Protesteja järjestettiin lokakuussa ja marraskuussa 2025, koska Latvian parlamentti harkitsi vetäytymistä konventiosta. Kansalaiset menivät kaduille vastustamaan tätä päätöstä ja vaatimaan parlamenttia, että se ei vetäytyisi sopimuksesta.

Lopulta sekä parlamentti että presidentti hyväksyivät lain perheväkivallasta.

Ministeri korosti, että Latvia käyttää eurooppalaista lakia tarvittaessa osana laajempaa oikeudellista kehystä. Hän huomautti myös kansalaisten ja poliittisten päättäjien välisen vuoropuhelun merkityksestä.

Perheväkivallan torjunnassa Latvia käyttää myös teknologisia ratkaisuja. Viranomaiset voivat valvoa rikoksentekijöiden liikkeitä, esimerkiksi elektronisen valvonnan avulla, ja määrätä lähestymiskieltoja, jos rikoksentekijä lähestyy uhriansa.

Jatkuva ammatillinen koulutus varmistetaan Oikeusakatemian kautta, joka tarjoaa säännöllistä koulutusta tuomareille ja syyttäjille asioissa, kuten väkivallassa naisia kohtaan, lastensuojelussa ja uhrikeskeisessä oikeudessa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä useammat uhrit ovat ottaneet yhteyttä oikeusministeriöön, mikä osoittaa suurempaa tietoisuutta asiasta ja parantuneita palveluja. Ministerin mukaan edistyminen on ollut merkittävää, vaikka matka ei ole ollut helppo.

Latviassa fyysisen väkivallan seuraamus on 2–10 vuotta vankeutta, ja 95 % tapauksista uhrit ovat naisia, mikä korostaa perheväkivallan sukupuolittunutta luonteenpiirrettä.

Lopuksi ministeri painotti, että perheväkivalta vaikuttaa kaikkiin sosiaaliluokkiin. Vaikka työttömyys ja alkoholinkäyttö lisäävät väkivallan riskiä, ilmiötä ei voida rajoittaa mihinkään tiettyyn ryhmään. 

Journalist Sari Mattsson and Head of the Minister’s Office Līga Liepa-Kivilande, Ministry of Justice.

 

Latvia trip, part 1/7, Riga – Ministry of Justice

We participated as a small group, Jane Carlsson, Jenny Lindgren and Sari Mattsson, in a two-day training organized by Martha Center in Riga. On the first morning of the training, we visited the Latvian Ministry of Justice. The training was also attended by 24 judges and prosecutors from Ukraine.
According to the Justice Minister Inese Lībiņa-Egnere, Latvia’s Criminal Law has been in force since 1 April 1999. Over the years, it has been amended several times, including amendments related to domestic violence. At the same time, Latvia has introduced a new criminal offence addressing cruel or violent treatment within family or intimate relationships, thereby strengthening the recognition of psychological violence
In her speech, the Minister raised the question of the relationship between national and international regulation: why are international agreements needed if national legislation already exists? According to her, the national system functions more effectively when supported by the Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence. Statistics demonstrate its practical impact.
Previously, reforms were slowed down by political tensions, particularly resistance from conservatives and the governing coalition. After two national projects, however, The Convention entered into force in Latvia on 1 May 2024. The protests took place in October and November 2025 because the Latvian Parliament was considering denouncing the Convention. Citizens went to the streets to oppose such a decision and to urge the Latvian Parliament not to withdraw from it.
Ultimately, both the parliament and the president approved legislation on domestic violence.
The Minister emphasized that Latvia relies on European law, when necessary, as part of a broader legal framework. She also highlighted the importance of dialogue between citizens and political decision-makers.
In combating domestic violence, Latvia also utilizes technological solutions. Authorities can monitor perpetrators’ movements, for example through electronic surveillance, and impose restraining orders if the perpetrator approaches the victim.
continuous professional training is ensured through the Judicial Academy, which provides regular training for judges and prosecutors on issues such as violence against women, child protection, and victim-centred justice.
Over the past ten years, an increasing number of victims have contacted the Ministry of Justice, indicating both greater awareness and improved services. According to the Minister, progress has been significant, although the path has not been easy.
Physical violence in Latvia is punishable by 2–10 years of imprisonment, and in 95% of cases, the victims are women, which highlights the gendered nature of domestic violence.
Finally, the Minister stressed that domestic violence affects all social classes. While factors such as unemployment and alcohol consumption increase the risk of violence, the phenomenon cannot be confined to any specific group.

Jane Carlsson and Jenny Lindgren in Riga, in front of the Latvian Ministry of Justice.

Text: Sari Mattsson, bilder: Sari Mattsson och arbetsgrupp Våld mot flickor och kvinnor

Resan möjliggjordes av ABFs Erasmus+ projekt.

Matkan mahdollisti ABF:n Erasmus+ -hanke.

The trip was made possible by ABF's Erasmus+ project.